Marinka (12v) ja Jenniina (10v), Rommin omistajat, yllättivät kisoissa minut totaalisesti. Autoin heitä vielä 2,5 vuotta sitten ponin hankinnassa ja bongasin Rommin jostain markkinoilta. Koeratsastimme sen ja Halkolat tekivät ostopäätöksen melko pian. Rommi saapui heille kesällä 2009 ja ensihurmoksen jälkeen ongelmat alkoivat. Kävin pitämässä tunteja tytöille isolla ratsastuskoululla, jossa Rommi asui ensimmäisen ½ vuotta. Tytöillä oli ratsastuskokemusta vain parisen vuotta, eikä perusratsastustaidotkaan olleet vielä kunnolla hallussa. Harjoittelimme ahkerasti ratsastusta säännöllisen epäsäännöllisesti, lähinnä aina Katja-äidin "avunhuutojen" seurauksena. Rommi heitteli tyttöjä pitkin Pohtiolammen metsiä, maneesin seiniä ja oli muutenkin päässyt melko kurittomaksi. Välillä tytöt eivät uskaltaneet edes kävellä ilman talutusta ja pidin tunteja käynnissä taluttaen ponia.
Päätimme 2010 alkukeväällä ottaa Rommin minun talliini kuukaudeksi "kurinpalautukseen", jolloin oli tarkoituksena, että isommat tytöt ratsastavat sillä ja saisimme temppuilun loppumaan. Ponin muutto meille ei tullut kuulonkaan, sillä tytöillä oli nykyiselle tallille viiden minuutin kävelymatka ja meille matkaa kertyy n.7km. Rommi testasi rajojaan ja viskeli ratsastajia alas, otimme Rommin kanssa muutamat kerrat yhteen monissa asioissa ja lopulta sain maastakäsin sen "kunnioituksen". Kuukauden jälkeen Halkolat tekivät kuitenkin päätöksen siitä, että Rommi jää minulle ja saan sitä itsekin käyttää useampana päivänä viikossa. Tytöt kävivät tallilla 2-3 kertaa viikossa, muina päivinä juoksutin Rommia tai ajoin kärryillä. Pidin tunteja sillä myös isommile tytöille. Rommin kaveriksi ostin oman shettiksen eli tuon minun Nallen. Aloin ohjastaan Marinkaa ja Jenniinaa yhdessä, kun nyt oli molemmille ponit. Marinka ihastui Nalleen ja aloitti kisaamisen sillä pikkuhiljaa ristikkoluokissa. Jenniina ei vielä kisannut, mutta Rommin kanssa alkoi sujumaan kotikentällä jo melko hyvin. Marinka pelkäsi Rommia edelleen ja rohkaistui vasta myöhemmin alkutalvesta esimerkiksi hyppäämään pieniä esteitä. Maastoilu ei tullut kysymykseenkään, se oli ihan hirveän pelottavaa! Talvella neitejä ei pahemmin tallilla näkynyt kylmien talvi-iltojen takia, mutta kehittymistä oli selvästi ilmassa. Rommi oli säännöllisesti minulla isompien tyttöjen ratsastettavana läpi talven. Keväällä Marinka alkoi innostumaan taas esteistä Nallella, sillä hän halusi tulla valituksi SM-kisoihin ratsastajaksi. Aloitimme yhdessä Satun kanssa reenaamaan Nallea ja Marinkaa. Marinka oppi tämän kesän aikana ratsastamaan koulua todella mahtavasti, yllättäen huomasimme, että hän saa Romminkin toimimaan hienosti. Tämän myötä alkoi esteilläkin vauhti lisääntymään ja rohkeutta löytyi todella paljon. Aloimme houkuttelemaan Marinkaa kisoihin Rommilla ja yhden ristikkoluokan he menivätkin yhdessä. Minun Nalle, joka on paljon luotettavampi ja rauhallisempi kuin Rommi, on saanut Marinkan oppimaan luottamaan hevoseen. Ajattelin, että näin täytyy tapahtua myös Jenniinan kohdalla, joka vielä vuosi sitten lensi kisoissa Rommin kanssa esteradan ensimmäiselle ristikolle. Päätimme tehdä sopimuksen: Marinka alkaa kisaamaan Rommilla pikkuhiljaa, saaden "palkinnoksi" aina välillä mennä rakastamallaan Nallella. Jenniina taasen alkaisi hakemaan pikkuluokista kokemusta Nallen kanssa, joka menee esteistä aina kiltisti ja rauhallisesti yli.
Kaiken piti tapahtua pikkuhiljaa tulevan talven aikana, ilmoitin kuitenkin tytöt Hollolan shettispäiville jo isompiin luokkiin. Marinka & Rommi menivät koulussa heC:n ja esteissä 40cm ja 50-60cm eli isoimmat luokat mitä ikinä ovat yhdessä menneet. Jenniina & Nalle menivät ristikkoluokan ja 40cm eli Jenniinallekkin ensimmäinen ristikkoa isompi luokka oli tiedossa.
Katsellessani tyttöjä radalla, olin niin onnellinen. Tuli sellainen tunne, että on kerrankin onnistunut jossain. Pitkä ja kivinen tie on vihdoinkin takana ja tytöt uskaltavat ratsastaa itsenäisesti... käyntiä.... ravia... laukkaa... esteitä... ja vieläpä kisoissa!! Kaiken kruunasi vielä se, että tytöt pärjäsivät melko kovatasoisissa kisoissa huippuhienosti!! Marinka sai Rommin kulkemaan kouluradalla hyvin, Rommi pysyi hyvässä muodossa lähes koko radan. He saivat reilut 69% ja sijottuivat toisiksi! Seuraavaksi oli ristikkoluokka, jonka meidän Jenniina meni ja voitti!? Aivan uskomatonta... Vauhtia oli reippaasti ja esteet ylittyivät vaivatta... kuten myös 40cm:ssä, mutta sijoitus oli neljäs. Sekin tosin oli ihan mielettömän hyvin! Marinka meni Rommilla samassa luokassa ollen toinen, häviten muutamalla sekunnilla voittajalle. Marinka tiesi, että oli ratsastettava vielä reippaammin seuraava 50-60cm, kun edellisen luokan voittanut meni todella lujaa. Lähtiessään radalle, Marinkasta näki, että se oli päättänyt voittaa. Se polkasi Rommin laukkaan ja vauhti oli niin kova etten meinannut katseella pysyä perässä! Hyvän vauhdin lisäksi Marinka ratsasti todella lyhyet (mutta fiksut) tiet ja haki tällä mahtavalla puhtaalla suorituksella hienon luokkavoiton. Tämä on jotain niin uskomatonta, etten tiedä voiko sitä edes ulkopuoliset käsittää. Olen niin tyytyväinen tyttöihin, että jaksan jatkaa niiden kanssa vielä eteenpäin.
