Ongelmia

Olen taistellut nyt pari tuntia tuon bannerin kanssa, kun en saa sitä isommaksi. Se edellinenkin oli ihan itsestään pienentynyt ja vaikka laittaisin kokonaisen kuvan tuohon niin se ei ole tuon isompi. Olkoot tuollainen, en jaksa enää taistella sen kanssa...

Kinkut syöty ja sulateltu

Joulufiilistä ei meinannut löytyä millään. Näin joulun jälkeen ei ole sellaista tunnetta, että olisi edes koko joulua ollut! Kamalaa... Taitaa johtua tuosta ilmasta, nytkin tuulee niin paljon, että postilaatikot kaatuvat ja tuolit lentelevät. Ja jos ei tuule, niin silloin sataa... vettä. Ainiin ja lämpömittaritkin voisi kääntää ylösalaisin, että voisi edes kuvitella, että nyt on joulukuu. Tallin piha on aivan kuravelliä, samoin tarhat. Satulahuoneessa on kilotolkulla kuraa ja hiekkaa, vaikka sen siivoisi joka päivä. Minun suurin toiveeni olisi nyt se, että tulisi pakkasta 5-10'c ja sataisi vähän lunta.

Mitähän tallilla on nyt tapahtunut viimepäivityksen jälkeen. No ainakin meillä oli yhtenä lauantaina tallisiivous, jolloin tyttöjä oli saapunut tallille avuksi. Jaoimme työvuorot ja saimme tallin siivottua. Lopuksi koristelimme tallin jouluiseksi, meillä on tallissa iso joulukuusi ja muuta tilpehööriä. Kaikista hienoin juttu oli minun mielestäni isot sydänpiparit, jotka väkersin omin pikkukätösin kaikkien karsinoiden oviin. Ja ne todella oli hienot sen hetken, sillä Rocky pääsi syömään omansa samana päivänä ja loput olivat tippuneet lattialle yön aikana. Piparit eivät kestä näköjään yhtään kosteutta, sillä ne olivat menneet aivan pehmeiksi ja olivat murtuneet. Harmi, kun en ehtinyt ottaa niistä kuvia. Ensijouluna teen taas isoista ruisleivistä, kuten viimevuonnakin. Ne kestävät ja ovat terveellisempiä.

Tuolloin olin luvannut tytöille myös yllätyksen siivouksen jälkeen. Ja yllätys oli pieni pupunpoikanen, jonka hankimme Vernerin tilalle ikävää helpottamaan. Uuden tulokkaan nimi on Tao Tao, nimeä ei varmasti tarvitse perustella, kun tietää pupun ulkonäön. Mutta tyttöjen mielestä se ei ole hyvä nimi, sillä Formula on parempi. No onhan sekin totta, kun pupu spurttaa matkaan, voi jokainen kuulla sen Räikkösen kilpa-auton äänen lähtösuoralla "nnnnnnniiiuuuuuu" ja samalla silmissä vilahtaa mustavalkoinen juttu, jota myös ruutulipuksi kutsutaan.... tai pupuksi. Emme ole ehtineet ottamaan puppelista vielä kuvia, mutta tuossa allaolevassa kuvassa on aivan sen kaksoisolento.

Ja sitten... taisikin tulla jo joulu. Meillä oli aattona joulukulkue, jossa mukana olivat kaikki meidän tallin hepat. Jokainen ratsastaja puki hevosensa jouluiseksi ja lähdimme käppäilemään ympäri kyliä. Tarkoituksena oli myös laulaa, mutta pikkutytöt eivät muka osanneet joululauluja, joten lauloimme Sinin kanssa kaksin eturintamalla. Tytöt kipittivät pikkushettiksiensä kanssa perässä. Matkalla näimme joulupukinkin ja hän heilutti meille kovin iloisesti. Kuvia kulkueesta:

Lunta tulvillaan, on raikas talvisää...

...ei liinakkommekaan, nyt enää talliin jää.

Nyt on siis joulu takana ja edessä uusi vuosi ja uudet kujeet. Palataan asiaan silloin =)

Surua ja kisamenestystä

Tallilla on sujunut kaikki todella hyvin, lukuunottamatta viimeperjantain tapahtumia. Verneri-kanimme oli koko viikon hieman vaisu ja seurailimme sen tilaa. Torstaina huomasimme, että jotain on vialla ja ajattelimme viedä sen lääkäriin heti perjantaina. Menin perjantaiaamuna tallille ja kani röhjötti jalat leväällään kuin talja lattialla. Sillä oli aivan veto pois ja sen hengitys krohisi todella pahasti. Lähdimme heti viemään sitä lääkärille, joka sanoi tapauksen nähtyään, ettei uskalla antaa mitään ennustetta. Vaihtoehdoksi antoi lopetuksen tai hoitoyrityksen. No valitsimme tietysti jälkimmäisen, kun toivoa oli hitusen jäljellä.

Verneri sairasti meillä kotona koko päivän, se makasi vilttien sisässä lämpimässä pedissä. Juotimme sitä useasti ja laitoimme tulehtuneisiin silmiin silmätippoja. Tarkkailimme myös melko huonoa hengitystä ja parantelimme sen asentoa. Soitimme vielä iltapäivällä lääkäriin kysyäksemme, kuinka pian olon pitäisi lääkkeiden ansiosta parantua. Puhelun jälkeen menimme Vernerin luokse, äitini otti sen syliin vaihtaakseen sen asentoa. Laskettuaan kanin pedille, äitini totesi, että kani nukahti ikiuneen.

♥ R.I.P Verneri ♥

Olimme pikkuponien kanssa sunnuntaina Niihaman Drive-In kisoissa, jossa Jenniina starttasi Nallella ristikkoluokassa. Heillä ei mennyt ihan nappiin, sillä suorituksesta puuttui vauhtia ja rentoutta, jota heidän radoissaan yleensä näkee. Nalle meni niin hitaasti/nahkeasti, että rikkoi välillä raville ja tiputti yhden puominkin mennessään. Tuloksena siis 4vp... Ensimmäinen laatuaan, sillä Jensku ja Nalle ovat aina sijoittuneet tai menneet puhtaasti yhteiset ratansa! =)

Marinka meni Rommilla 50-60cm lämmittelyksi, sillä heidän tähtäimessä oli yhteinen ensimmäinen 70cm:n luokka! No tuo pienempi meni puhtaasti, vaikka ponilla oli hitusen liikaa innostusta eikä meinannut pysyä töppösissään. Ajan perusteella voittivat koko luokan... taas. Tuo 70cm:n luokka jännitti ihan hirveästi sekä ratsastajaa että minua. Ponilla oli vain yksi hyväksytty (puhdas) 70cm rata takana ja tällöin ratsastajana oli paljon kokeneempi tyttö. Marinkalla kisakokemusta ei ole niin paljoa ja mietin, että mitenköhän tässä tulee käymään! Radalla oli muutama tosi iso okseri, mm. sarjan A-osa, jonka jälkeen oli saatava pienet shettisaskeleet osumaan sarjaväliin, kun heti oli edessä iso pysty. Onneksi ilmotin heidät luokkaan hevosratsukkona, jotta Rommin askeleet osuu väleihin paremmin. Poneille tarkoitetut askeleet eivät toimi, esimerkkinä yhden laukka-askeleen sarja ponivälillä on mahdoton Rommille, sillä se ei pääse sitä yhdellä ja kaksi askelta ei mahdu sinne. Hevosväliin saa samassa tilanteessa mahtumaan ne kaksi laukka-askelta... Hyvin oltiin tämäkin ennakoitu, sillä sarjasta ei tullut yhtään virhepisteitä ja Marinka sai ratsastettua askeleet hyvin. Virhepisteitä ei tullut myöskään loppuradasta ja isotkin okserit hypättiin hienosti yli. Mahtavaa työtä junnut!

Radan jälkeen paikallinen ratsastuskoulun pitäjä tuli ihmettelemään ponia traikullemme ja yritti siinä vähän itselleen sitä havitella... Huonolla menestyksellä :))

 

Joulun tunnelmaa

Olin lauantaina Nallen kanssa Kangasalan keskutassa pitämässä ponitalutusta, kun siellä oli Kangasalan joulun avaus-tapahtuma. Mukana oli tietysti myös Joulupukki ja hän kävi myös Nallea moikkaamassa. Heistä tuli heti kaverit!!

Meillä oli myös samana lauantaina tallilla pikkujoulut, joissa meidän ihanat pikkutytöt esittivät erilaisia jouluaiheisia näytöksiä. Huonoa tuuria oli matkassa, sillä napurin shettisori oli sairaana eikä päässyt mukaan esityksiin. Tämä näkyi tietysti puuttuvana osana mm. shettiskatrillissa. Onneksi saimme parin päivän varoitusajalla tehtyä varasuunnitelmat ja päivästä tuli onnistunut. Venni korvasi hienosti muissa esiyksissä puuttuvaa shettistä, ilman mitään harjoittelua. Erityisen tyytyväinen oli lopuksi pidettyyn talutusratsastukseen, jossa Venni toimi kuin unelma!! Nyt pääsi myös aikuiset ratsastamaan =D

Nalle äänestettiin taas tallimme Vuoden poniksi :) Kiertopalkinto (kruunu) ei ole vielä muille poneille ehtinytkään!

Buffetin antimia!