Eilen pidin aamupäivällä tunnin Jenniinalle, Marinkalle ja Saralle. Mentiin puomi- ja kavalettityöskentelyä seuraavanpäivän kisoja ajatellen. Jenniina ja Marinka menivät kisaponeillaan eli Nallella ja Rommilla, Sara tuli naapurin Piippis-ponilla. Olin todella yllättynyt, kuinka hienosti tytöt menivät kaikki tehtävät. Ponit toimivat hienosti, tulimme mm. ravissa puomit niin, että puomien toinen pää oli nostettu aina ylös, vuoropuomit eri päistä. Laukassa tultiin samantyylisiä tehtäviä lähinnä innariväleillä, että saatiin ponit nostelemaan jalkojaan kunnolla ja keskittymään enemmän tekniikkaan kuin vauhtiin. Lopuksi tytöt tasapainoilivat tullen kavaletteja kädet sivuilla. Lähdimme tunnin jälkeen viemään Piippistä kotiin, otin Vennin ja laitoin sille suitset päähän ja hyppäsin selkään. Shettikset tulivat rinnalla ja taisi siinä vähän tulla poikien kesken pientä skabaa, kun muutamat pukit tuli esitettyä. Jätimme Piippiksen kotiin ja Marinka hyppäsi kanssani Vennin selkään ja köpöttelimme kaksipäällä kotitallille. Tuli Nallelle ja Rommillekin hyvät loppukäynnit :)
Illalla oli sitten Heiskasen valmennus, jonne menin Ressun kanssa. Marinka tuli sinne tuttaviemme Roosa-ponilla, kun Rommilla on niin kiireinen viikonloppu, ettei se olisi jaksanut enää valmennusta. Lähdin kävelemään maneesille ajoissa ja matka sujui todella hienosti. Marinka ja Roosa olivat saapuneet jo traikkukyydillä Tavelaan ja odottelimme yhdessä tunnin alkua maneesissa köpötellen ja verytellen. Tavoitteenani oli oppia viikonlopun aikana istumaan harjotusravissa.
Marinka ja welsh-B t. Roosa
Hanna tuli vihdoin maneesille, alkoi olemaan jo vähän kylmä. Hän totesi heti, että täällähän on kalustoa vaihdettu oikein kunnolla! Hän kyseli kovasti Ressusta ja sanoi, että se kuulostaa hyvälle hankinnalle. Aloitimme pikkuhiljaa valmennusta, tehoviikonlopun aiheena oli ratsastajan ja hevosen vinous ja sen korjaaminen. Itse olen hieman vino vasemmalle, se on peräisin Rocky-ajoilta, kun aloin valumaan sen kanssa aina toiselle puollelle. Tehtävässä Hanna sanoi, että olen ihan suora, eikä istuntani ole vino, jihuu! Nyt pitää yrittää skarpata ja miettiä kokoajan omaa istuntaa, että se pysyy suorana. Tulimme joka kierroksella keskihalkasijaa pitkin ja käännyimme aina vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Emme saaneet mennä uralla, vaan ratsastimme koko tunnin uran sisäpuolella. Se oli vaikeaa, olisi ollut kiva antaa hepan vain kulkea uralla. Jossain kohtaa otimme jalustimet pois ja jatkoimme harjoitusta näin. Ravissa istuminen oikeastaan hieman helpottui, mutta heti kun itse väsyn, niin tasapaino alkaa menemään herkemmin. Harjoittelimme keventämistä ilman jalustimia keskihalkaisijalla. Se paljasti mahdolliset vinoudet. Itselläni ei tullut horjumisia selvästi tietylle puolelle, vaan välillä horjahtelin, tasaisesti molemmille puolille. Emme ehtineet ottaa laukkaa ollenkaan, tai siis luulen, että näin oli tarkoituskin. Tein kevyen loppuverkan ja heitin Ressulle loimet niskaan. Lähdin sitten köpöttelemään kohta tallia, ulkona oli kamalan pimeää, mutta kotimatka sujui hyvin. Ravasimme aina välillä, kun meinasi tulla kylmä.
Tallilla hoidin varusteet paikoilleen ja valmistelin tytöille iltatallia. He tekivät sen, kun jäivät tallille yöksi. Olin jo lähdössä kotiin, kun Rommi ja Pinni karkasi matkalla tarhasta talliin. Tytöt lähti perään ja minä jäin tallille laskemaan hitaasti kymmeneen. Pysäytin autoja ja varoittelin vapaista poneista, jotka sinkoilee aivan päättöminä pitkin kylää. Mulla oli kokoajan kauhukuva silmissä, että Pinni tulee varsa napanuorasta roikkuen kotiin. Noin 15 minuutin laukkashow:n ja naapurien hermostuttamisten jälkeen saimma ponit talliin ja pääsin kotiin.
Aamulla kello soi klo.7.00. Tytöt olivat jo tehneet aamutallin ja menin itse peruuttamaan autoa kiinni traikkuun. Lastasimme ponit kyytiin ja lähdimme kohti Niihamaa. Perillä olimme kahdeksan jälkeen. Kävimme ensimmäisenä katsomassa rataa, kun olimme odottaneet mielenkiinnolla millainen se on. Kaikille oli muurahaisia pöksyissä, sillä Rommilla ja Marinkalla oli edessään minicupin finaali, jossa korkeutena oli 70cm.
Jenniina meni verkkaamaan Nallen kanssa ajoissa ja heillä sujui tosi hyvin. Radalle he lähtivät ensimmäisinä ja hoitivat taas kotiin hienon punavalkoisen ruusukkeen puhtaasta radasta, Vauhtiakaan ei puuttunut!
Vaihdoimme sitten Nallen Rommiin ja Marinka alkoi valmistautu "lämmittelyluokkaan" eli 50-60cm. Verkka sujui hyvin ja mitään ihmeellistä ei tapahtunut. Tämä on Rommille pikkuluokka, joka hoituu muutaman verkkahypyn jälkeen leikiten. Vauhtia oli taas riittämiin ja ruusuke tuli heillekin :)
(c) Marissa Viljanen
Onnistuneen radan jälkeen on helppo hymyillä =D
Seuraavaksi alkoi valmistautuminen finaaliluokkaan, jossa oli tyyliarvostelu. Ratsastajan psyykkaus tulevaan ei ollut vaikeaa, ponin osalta homma taisi vähän unohtua. Verkka sujui hyvin ja parivaljakko lähti radalle tuttuun tapaan riehakkaasti. Ensimmäinen este ylittyi todella mallikkaasti, hirvittävällä hypyllä. Toinen este sujui tähän malliin:
(c) Marissa Viljanen
Ja kolmas este olikin vähän isompi okseri, joka sujui näin tyylikkäästi:
(c) Marissa Viljanen
Kyseessä oli tyyliarvostelu ja mielestäni tämä oli aika tyylikäs tapa lopettaa rata, eikö vain? Kaikilla oli ihan hyvä mieli radan jälkeen ja ehkä vähän huvittu tuo tippuminen, mutta Marinkalla siintää jo katseet tulevassa kesässä Pohtiolammella, jolloin hän aikoo startata Rommilla taas 70cm:n luokan. Ja ihan hauskaksi muistoksi tämä juttu ei jäänyt. Kotiin päästyämme Marinka oli ehtinyt leipomaan minulle kakun tippumisensa takia. Olen jo kauan odottanut, että koska tuo muksahtaa alas ja nyt se viimein tapahtu =D
Kun vatsa oli täynnä kakkua niin oli hyvä ottaa pienet torkut. Päiväunien jälkeen lähdin tallille laittamaan Ressua taas valmiiksi valmennusta varten. Olimme taas ajoissa maneesilla ja matkalla ei sattunut mitään välikohtauksia. Tämän päivän valmennus oli todella tehokas ja aika rankka. Oli ihanaa, kun alla oli hevonen, jolle ei tuottanut rankempikaan valmennus ongelmia jaksamisen suhteen. Menimme paljon asetuksia, lähinnä asetusta vastakkaiseen suuntaan. Se oli vaikeaa aina joissain kohdin, kun piti olla hereillä kokoajan ja olin jotenkin vielä puoliunessa. Tullimme suoraa keskihalkasijaakin niin, että asetus piti olla esim. vasemmalle, mutta silti hevosen tuli kävellä suoraan. Tämän jälkeen jatkettiin oikealle, mutta asetuksen piti pysyä vasempana koko kaarre ja seuraava kierros, kunnes tulimme taas keskihalkeisijalle ja vaihdoimme asetuksen oikeaksi ja jatkoimme vasempaan kierrokseen niin, että säilyi oikea asetus.
Teimme myös voltteja sekä myötä, että vasta-asetuksessa. Se oli tosi vaikeaa, kun jo pelkkä harjoitusravissa istuminen tuotti ongelmia. Mulle tuli puolessavälin tuntia jo lievä asenneongelma koko valmennukseen, kun opettajalta tuli niin paljon kritiikkiä, vaikka itse olin tyytyväinen jo siihen, että kykenin istumaan tuon harjoitusravissa. Opettaja vaati sen lisäksi kaikenmaailman vastataivutuksia, reipasta tahtia (joka tiesi pompottavampaa ravia), suoria linjoja ja kaikenlisäksi piti antaa pidempää ohjaa. Olin välillä ihan itku kurkussa, etten selviä kaikesta. Lisäsimme vielä laukkaa mukaan harjoitukseen ja laukat nousivat tänään tosi hyvin. Oikea laukka oli taas vasenta helpompaa ja se oikein laukkasi eikä vain keinunut. Se oli hyvä tunne! Lähdin silti hieman takki tyhjänä ja mieli maassa kohti tallia. Matkalla masennuin vielä enemmän, kun muistin, että kaikki karsinat on vielä siivoamatta. Yritin tsempata itseäni jaksamaan ja kaikki hommat tulikin tehtyä. Tässä vielä video valmennuksesta, tulipas pitkä postaus!!
Ainiin ja huomenna menen Vennin kanssa klinikalle, jossa sen maha tähystetään uusiksi ja tarkistetaan, että kaikki on kunnossa. Raasu joutuu taas paastoamaan 16 tuntia ja katselemaan, kun kaverit syövät :(
1 kommentti:
hyvä toi marinkan ilme kypärän kanssa<3
Lähetä kommentti