Pääsimme kotitien päähän ja jatkoimme matkaa kohti ratsastustietä. Emme kuitenkaan meinanneet päästä edes sinne asti, kun Ressu keksi, että talon pihassa ollut peräkärry on liian vaarallinen. Hypimme siinä sitten ylös ja alas, peruutimme ja pyrähtelimme, väistelimme autoja ja muita lenkkeilijöitä. Ressu yritti vain lähteä kotiin, se oli kuin tikittävä aikapommi. Pysyin kaikissa loikissa hyvin ja selvisimme vihdoin tuon paikan ohi. Ratsastustiellä ravailimme, Ressu oli tosi säpäkän oloinen ja ajattelin, että voin sitten tuolla peltotiellä ravata reippaammin ja ehkä laukata. Otin käyntiinsiirtymisiä, pysähdyksiä ym, että saisin hevosen keskittymään minuun. Pääsimme peltotielle ja Ressu oli ihan valmis säntäämään joka suuntaan. Ravasimme Tavelaa kohti ja kaikki meni hyvin, ravasimme myös takaisinpäin. Käännyin vielä uusiksi Tavelaan päin, koska halusin ottaa sitä laukkaa, kun virtaa tuntui olevan. Nostin laukan rauhallisen ravin kautta, tunsin hevosesta, että se voi pukittaa hetkenä minä hyvänsä. Tavelan päässä käännyin taas ympäri ja tarkoituksena oli ravailla hissukseen kotia kohti. Kuitenkin heti käännyttyämme Ressu nosti laukan, sellaisen ihan paikallaan polkevan laukan. Istuin sitten alas ja pidätin kunnolla, naurahdinkin siinä ääneen, että "ei me nyt tommosta vauhtia mennä". Sitten Ressu veti ihan järjettömän pukin, lensin sen voimasta aika korkealle ilmaan ja laskeuduin otsa edellä hevosen niskaan. Siitä Ressu pompahti pystyyn ja loikkas eteenpäin ja pukitti uudestaan, jolloin tipuin pää edellä maahan. En saanut pidettyä ohjista kiinni, vaikka yritin. Tulin niin voltilla alas ja hevonen oli lähellä tulla päälleni. Nousin tiellä istumaan ja näin kuinka uljaan ratsuni takakaviot vain vilahtivat toisessa päässä peltotietä. Päässä huippasi vähän ja päätä alkoi särkemään. Soitin tallille, että hevonen on tulossa sinne. Eikä siinä auttanut muu kuin lähteä kävelemään kotia kohti, matkaa vajaa 2km. Tytöt lähtivät tallilta hevosta vastaan ja olivat sen nähneet, mutta se oli laukannut kotiin, jossa äitini otti sen kiinni ja tuli sen jälkeen hakemaan minua korttelin toisesta päästä. Ressu oli kuulemma kaatunut ja sillä olikin oikeassa takajalassa kolme haavaa. Ne eivät olleet kovin syviä ja ne näyttävät parantuneen hyvin. Hyppäsin kuitenkin selkään ja lähdin vielä pienelle maastolenkille. Sen jälkeen menin vielä kotikentällä kunnon loppuravit, kun hevonen kuitenkin laukkasi kotiin noin pitkän matkan. Tämän jälkeen pidin vielä lastentunnin, vaikka päässä heitti ja olo oli huono. Ressu oli mukana tunnelmassa ja seisoi puolituntia vieressäni kentänlaidalla, kun en ehtinyt sitä viedä talliin ennen tunnin alkua. Kävin sen sitten nopeasti viemässä talliin lasten välikäyntien aikana.
Toivotaan, ettei tuosta kaatumisesta tullut mitään hevoselle. Muutenkin näyttää siltä, että selvisimme tästä säikähdyksellä. Itsekin olen jo aivotärähdyksestä selvinnyt. Ressu osallistui tänään tuolle lastentunnille ja meni siellä hyvin Nallen, Rommin ja Vennin kanssa. Valmennus jätettiin väliin, olemme kuitenkin menossa ensiviikolla taas sinne, niin yksi väliinjäänyt kerta ei mitään haittaa. Parempi ottaa nyt hetki rauhassa,
Lähden viikonlopuksi kaverilleni Ypäjälle, Sara ja Iida hoitavat tallin silläaikaa. Tässä loppuun vielä vähän viihdettä aiheeseen liittyen: http://www.youtube.com/watch?v=lHmtI41PqZE&list=UUHr5lYHK8zaxRL7x-83a7eA&index=1&feature=plcp
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti