Tänään olimme siis Valkeakoskella ratsastusseura Tavastian järjestämissä harjoitusestekisoissa. Kisapaikka tuntui todella asialliselta, verryttelyalue toimi hyvin, pohja oli hyvä ja kisafiilistä toi rento, mutta melko runsas katsojajoukko. Itse kisakenttä, josta verkka-aluekin oli lohkaistu, oli melko pieni verrattuna johonkin Pohtikseen. Se hieman arvelutti, mutta Rocky tuntui rauhalliselta, jopa turhankin tahmealta verkassa, joten ajattelin kaiken menevän sen suhteen hyvin.
Radalla oli aika monta kiperää paikkaa, joita stressasin rataa kävellessäni. Ensimmäinen haaste oli heti toisessa esteesä, se oli superkapea, puomeilla pituutta joku 110cm. Mietin itsekseni, että tämä tökkää jo tähän, sillä emme ole ikinä tuollaista Rockyn kanssa mennyt ja siitä on niin helppo livahtaa ohi. Seuraava haaste olikin taas jo kolmosella: Yhden laukka-askeleen sarja, joka ei tunnetustikaan ole meidän vahvuuksiamme, kun Rockyn mielestä sieltä välistä on kiva pujahtaa pois. Sarjan jälkeen tuli heti kolmen laukka-askeleen päästä iso okseri, eli samalla linjalla oli kolme estettä ihan peräkkäin, siis tuplamahdollisuus välistä pois livahtamiseen. Hampaita purren tutustumaan seuraaviin esteisiin! Viides ja kuudes este olivat normaaleja, en nähnyt siinä mitään mistä radalla koituisi mahdollisesti ongelmia. Pikemminkin seiska, joka hirvitti kaikista eniten ja olin aivan varma, etten saa Rockya edes sen esteen lähelle. Ison okserin alle oli levitetty kirkas/räikeä sininen matto ja lisukkeena sinisten puomien kanssa oli vielä portti. Viimeinen estekään ei ollut ihan tavallinen, esteen alla oli pinkki laine.
Palasin takaisin verkkaan ja aloin kertaan vielä rataa. Se "vesieste" jännitti, mutta olin jotenkin sillä asenteella kokoajan, ettei se mene siitä, ja että onneksi se on vasta seiska, niin päästään joitain hyppyjä edes hyppäämään.
Rata siis tässä:
Otin vielä lisää hyppyjä verkassa, Rocky tuli hyvin kokoajan. Kerran se tiputti ja kerran se kielsi, molemmat omia mokia. Lähdin radalle ekana hevosratsukkona, joten minulla oli aikaa näyttää esteitä Rockylle sillä aikaa, kun sarjaväliä muutettiin. Kaikista oudointa oli se, että oli kiva tunne lähteä radalle, eikä ollut ollenkaan sellaista ihmeellistä jännitystä.
Ensimmäinen este mentiin hienosti, tosin hieman epävarmasti. Kokosin laukkaa ennen kakkosta, mutta en saanut sitä siitä yli millään.... Ohi mentiin niinkuin arvelinkin. Otin uuden lähestymisen ja pakotin sen menemään siitä. Pääsimme yhteisymmärrykseen: Mentiin, mutta ei hypätty vaan mentiin "läpi" :D Siis 8vp kasassa. Mutta jihuu, fiilikset katossa, meitä ei hylätty! Sitten kohti sarjaa, joka meni aivan täydellisesti, samoin iso okseri. Vitos-kutos-linja meni myös hyvin, siinä välillä oli tosin ristilaukka ja se näkyi kutosesteellä, kun hyppy oli hieman kummallinen. Seuraavana se pelottava seiska. Otin kaarteessa laukkaa kiinni, pyysin samalla eteen ja annoin raipan. Kaksi askelta ennen kehotin hieman äänellä tiukemmin ja annoin raipan uudestaan ja Rocky teki todella yllättävän tempun: Se hyppäsi sen ja hienosti hyppäsikin! Vielä loppurutistus kohti pinkkiä estettä, jota piti hieman katsella, mutta yli mentiin siitäkin puhtaasti. Olin ihan häkeltynyt, kun pääsimme maaliin, eihän se ollut edes tavoitteena?! :D Mahtava poni, se meni niin hienosti ja rauhallisesti. Ensimmäistä kertaa sitä sai ratsastaa muutenkin kuin tekemällä pidätteitä. Ja tämä oli siis isoin luokka mitä Rocky on ikinä mennyt (70-80cm) eli siihenkin nähden nappisuoritus! Vain siitä kapealta esteeltä tuli virhepisteitä, muuten menimme puhtaasti.
(c) Marissa Viljanen
(c) Marissa Viljanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti