Varsauutisia!

Viimeyönä kirjoitellessani edellistä päivtystä olin autuaan tietämätön tallin tapahtumista. Menin nukkumaan yhdeltä yöllä eli melkein heti, kun sain tänne kuulumiset kirjoitettua. Herätyskello soi klo.3.00 ja lähdin äitini kanssa tallille. Ulkona satoi vettä, ilma oli synkkä. Olin aivan unenpöpperössä ja toivoin vain pääseväni takaisin nukkumaan. Tallin pihassa otin taskustani otsalampun ja hiivin heinävaraston läpi kohti tallia. Äitini jäi ulos odottamaan kaatosateeseen. Jouduin pysähtymään hetkeksi, kun pimeässä hiljaa hiipiessäni Ressu alkoi pörisemään pelokkaasti, kun kuuli takkini rapinan. Jatkoin hetken kuluttua hiipimistä kohti Pinnin karsinaa.Sytytin valon karsinan vieressä ja osoitin karsinaan. Ei voinut olla totta - Maailman ihanin näky odotti karsinassa. Eihän sen pitänyt syntyä tänäyönä? Tämän piti vain olla tarkistus kaiken varalle. Kun sain haukottua henkeäni muutaman kerran, huusin äitille lähes onnenkyyneleitä vuodattaen, että "äiti äiti täällä on varsa". Juoksin äkkiä räppäsemään valot päälle, muiden hevosten herättäminen tuntui täysin toispuoleiselta seikalta tässä vaiheessa. Katsoin varsaa, se oli kuin unesta. Ei voi tulla juuri sellaista varsaa, mitä toivoo, kirjava ori ja vieläpä piirrolla höystettynä. Juoksin kotiin hakemaan kameran ja herättämään loputkin nukkuvat.

Aloin heti etsimään karsinasta jälkeisiä, mutta niitä ei löytynyt mistään. Sisälläni heräsi pieni pelko siitä, etteivät ne ole vieläkään irrronneet. Varsomisesta oli aikaa 1-2 tuntia, eli jos kaikki olisi normaalisti, niin ne olisivat jo syntyneet. Pinni piehtaroi ja makasi, se potki mahaansa ja kääntyili katsomaan sitä. Sillä oli selviä ähkyoireita. Soitimme päivystävälle eläinlääkärille, joka joutui lähtemään Juupajoelta tunnin ajomatkan päästä meille. Onneksi aika meni nopeasti, vaikka Pinni olikin melko tuskaisen oloinen. Eläinlääkäri kokeili ihan kädellä Pinnin kohtua ja ihmetykseksemme se oli täysin tyhjä. Pinni sai silti varmuuden vuoksi hormonipiikin, joka edesauttaa jälkeisten irtoamisessa. Lisäksi se sai penisiliinikuurin, jonka ensimmäisen pistoksen se sai heti tuolloin. Joudun nyt piikittämään Pinniä kolme päivää. Mutta jäljelle jäi kysymys - Missä kaikki jälkeiset? Jopa eläinlääkäri soitti vielä illalla meille, että eikö ole vieläkään keksitty mihin ovat joutuneet. Vasta äsken karsinaa kaivaessani, aivan pahnojen pohjalla talikko osui johonkin outoon. Aloin kaivamaan ja kappas, sielät löytyi tällainen saalis:

Varsa on erittäin tomera ja tarmokas. Se meni tissille minun avustuksellani, kun yritti imeä ensin vesisankoa, Pinnin etupolvea, seinää ja minun olkapäätäni. Homma oli hallussa, mutta "hanska" oli hetken hukassa =D Varsa on kova juomaan maitoa, nukkumaan ja leikkimään. Se on pissanut ja kakannutkin jo. Olkia ja heiniäkin se on maistanut, vaikka suussa ei ole kuin ikenet. Ensimmäinen jaloittelu on edessä huomenna!

Lisää kuvia löytyy facebookista nimellä Susku Hanweg


Tänään harjoittelimme myös huomisiin ja sunnuntain kisoihin Vennillä ja Rommilla. Venni osallistuu huomenna elämänsä ensimmäisiin kilpailuihin. Luokkana ristikko, joka on tarkoitus suorittaa siististi ja puhtaasti Saran kanssa. Myös Jensku ja Nalle osallistuvat kyseiseen luokkaan. Sunnuntaina Marinka ja Rommi menevät Niihaman yhdistettyihin koulu- ja estekisoihin. Luokkina HeC ja re60cm.

Nyt taidan lähteä tekemään iltatallia, että pääsen nukkumaan. Olen ollut hereillä lähes koko viimeyön, sillä nukuin alkuyöstä kaksi tuntia, jonka jälkeen heräsin kolmelta. Loppuyö meni varsan ja Pinnin ympärillä touhutessa ja sitten pitikin lähteä töihin. Töiden jälkeen treenasimme tosiaan noihin kisoihin ym tulin juuri kotiin ja voitte arvata paljonko väsyttää. Mutta pienenpieni poikavauva on TODELLAKIN kaiken tämän arvoinen! <3